Ystäväni lapsuudenystävä sanoi minulle aikanaan, kun kahdestaan tavattiin niin että olen hyvä ystävä.
Ystäväni ei ole aina arvostanut minua, hän on leikkinyt ystävääni, mutta hänen lapsuudenystävänsä on ymmärtänyt minua paremmin.
Ystäväni tuhosi hyvän ystävyyden hänen lapsuudenystäväänsä, jonka tunsin ja hän vaikutti monella tavalla fiksulta ja järkevältä ihmiseltä.
Ystäväni ei tajua sitä miltä minusta tuntuu? Hänen ajatusmaailmansa ei täysin riitä siihen.
Se voi johtua myös siitä että hänen maailmaansa kaiken pitäisi olla normaalia ihmisten kohdalla, ilman diagnooseja tai vammaisuuksia.
